![]()
Maailmana Sanctuary voi tuntua synkeältä ja ahdistavalta paikalta, jossa on vain kuolemaa ja hävitystä, mutta alunperin se luotiin turvapaikaksi ja kodiksi. Aikojen alussa arkkienkeli Inarius oli kyllästynyt Helvetin ja Korkeimpien taisteluun ja päätti luoda maailman, jossa hän ja muut rauhaa haluavat enkelit ja demonit saisivat elää. Piilottaakseen maailmansa riiteleviltä osapuolilta Inarius loi Maailmankiven, uskomattoman voimakkaan artefaktin, joka piilotti Sanctuaryn maagiseen huntuunsa. Inarius oli myös huolissaan siitä että hänen ja rakastajansa Lilithin jälkeläiset olisivat voimakkaampia kuin hän itse ja Maailmakivi asetettiin heikentämään lasket kykyjä joka sukupolvessa.
Aika kului, mutta Inarius alkoi käyttäytyäyhä oudommin ja oudommin, Lilith menetti rakkautensa tälle ja alkoi leikitellä Uldyssian nimisen demoni/enkelin voimilla. Uldyssianin voimat kääntyivät Lilithiä ja Inariusta vastaan ja Inarius joutui taistelemaan olennon kanssa. Hän hävisi ja joutui astumaan Enkelineuvoston eteen pyytämään apua ja kuulemaan tuomion moisen olennon voimienkanssa leikittelystä. Enkelineuvoston kokouksessa oli myös läsnä Mephisto, joka oli saanut tietää Sanctuarystä. Neuvosto teki sopimuksen demonin kanssa: tämä jättäisi Sanctuaryn rauhaan ja hän saisi vihaamansa Inariuksen käsiinsä. Sopimus tehtiin ja häpeissään Enkelit pyyhkivät Sanctuaryyn syntyneen ihmis-populaation mielistä koko tapahtuman.
![]()
Diablon todellinen tarina alkaa satoja vuosia sitten, jolloin helevetissä syttyi sota Arkki demonien, eli Helvetin Herrojen ja pienempien demonien välillä. Kolmen suuren demonin Diablon, Mephiston ja Baalin sota nimeämättömien Korkeampien kanssa raivosi yhä. Uskollisesti Pienemmät herrat Azmael, Beliar, Andariel ja Duriel taistelivat heidän rinnallaan kunnes heidän korviinsa kuului huhu: Suuret pahat eivät halunneet lopettaa sotaa. Azmodan, yhdessä veljensä Beliarin kanssa yhdistivät voimansa ja harhautukseksi syöksivät Kolme veljestä Sanctuaryn päälle, toivoen että Korkeammat siirtyisivät jahtaamaan näitä sopimuksen rikkojia ja jättäisivät taivaan portit vartioimatta.
Näin ei kuitenkaan käynyt vaan kriittisellä hetkellä veljekset Azmodan ja Beliar alkoivat nahistella vallasta keskenään. Taistelu jatkui kunnes Diablo palasi helvettiin vuosisatoja myöhemmin. Sillä aikaa maanpäällä nuori kapinallinen arkkienkeli Tyrael kokosi rakastamistaan ihmisistä voimakkaan joukon Horadrimin ja antoi näille tidon Sielunkivistä, johon kuolemattomat voitiin vangita. Horadrim, yhdessä Tyraelin kanssa metsästi yksi kerrallaan Mephiston, Baalin ja lopulta Diablon ja vangitsi heidät sielunkiviin. Kivet piilotettiin ja vain Horadrimin jäsenet jäivät vahtimaan hautoja jatkaen tarinansa kerrontaa jälkeläisilleen.
Ensimmäisenä vankilastaan ulos murtautui Mephisto, vanhin Helvetin Herroista keksi sodassa puolelleen saamansa arkkienkeli Izualin neuvoin keinon, jolla korruptoida sielunkivi ja murtautua sieltä ulos. Hän alkoi kuiskia vihaa ja katkeruutta sielunkiven raoista paladini neuvoston korviin ja muutti nämä pyhät miehet vihan vääristämiksi olennoiksi. Syttyi taistelu hyveellisten paladinien ja korruptoitujen kultistien välillä.
Seuraavaksi ulos pääsi Diablo, joka alkoi kuiskia valheitaan Khanduraksen kuninkaan Leoricin ja tämän oikean käden piispa Lazaruksen korvaan. Diablo onnistui ajamaan Leoricin sotaan Westmarchin kanssa, mutta kuningas oli itse liian voimakas että Diablo olisi voinut tämän ottaa haltuunsa. Sen sijaan Lazarus toi Diablolle kuninkaan pojan Albrechtin jonka ruumiiseen demoni siirtyi. Kamalemmat tapahtumat seurasivat toisiaan kun surun ja hulluuden murtama Leoric alkoi teurastaa kaupunkinsa asukkaita poikansa kidnappauksesta ja kuninkaan oman ritarin Lachdanan oli pakko surmata kuninkaansa ja tulla kirotuksi tämän palveliaksi helvettiin. Onneksi tuntematon soturi saapui kaupunkiin ja Decard Cainin, viimeisen Horadrimin avulla onnistui kukistaa sekä kuolleista noussut Leoric, demoninen Lazarus ja Diablo itse. Sitoakseen demonin kiveen iäksi sankari löi kiven itseensä toivoen että hänen rautainen mielensä pidättelisi petoa.
Vuodet kuluivat ja nimetön soturi alkoi muuttua. Diablon mieli oli voimakkaampi ja pikkuhiljaa demoni nakersi tiensä miehen mielen sopukoista. Diablo, nimettömän soturin valepuvussa, aloitti pitkän retken, jonka tarkoituksena oli vapauttaa hänen veljensä Baal tämän aavikkohaudasta ja lopultakin yhdistää maan päälle kolme veljestä. Hirveän ristiretkensä Diabo aloitti Tristramista, kaupungista joka oli ollut hänen vankilansa vuosisatoja. Sieltä hän jatkoi vuorten yli, jättäen jälkeensä demoni Andarielin hidastamaan mahdollisten seuraajien matkaa. Aranochin aavikoilta Diablo etsi veljensä Baalin ja yhdessä he jatkoivat matkaansa itään ja Kehjistaniin. Tänne Diablo jätti jälkeensä demoni Durielin tuhoamaan kaikki jotka hänen jäljessään seuraisivat. Travincalissa Mephisto otti veljensä vastaan ja yhdessä he suorittivat epäpyhän rituaalin joka vapauttaisi Diablon viimeisitäkin nimettömän soturin kahleista ja avaisi tälle portin helvettiin.
Jos tässä ei jo pelkästään ollut tarpeeksi työtä sankareille oli heidän, tuhottuaan Adarielin ja Durielin, kohdattava Mephisto ja seurattava Diabloa helvettiin. Sielä tarinan mukaan he onnistuivat kaatamaan Kauhun herra ja tuhota hänen ja Mephiston sielunkivet helvetin alasimeen. Baal oli edelleen vapaana ja etsi kuumeisesti omaa sielunkiveään jonka pahaa arvaamaton ihminen oli varastanut. Kiven saatuaan Baal ei kohdistanutkaan huomiotaan veljiensä herättämiseen vaan hän aikoi hallita kuolevaisten maailmaa yksin. Tämän suorittaakseen oli hänen saatava haltuunsa pyhän Arreatin uumenissa oleva Maailmankivi, jonka siruista sielunkivetkin oli valmistettu.
Baal ohjasi armeijansa pohjoiseen ja viimeisen linnakkeen porteille Harrogathiin. Baalin armeijat yrittivät raivata pohjoisen asukkeja tieltään, mutta barbaarit, veljiensä druidien kanssa antoivat armeijoille varteenotettavan vastuksen. Sankarit nousivat helvetistä ja arkkienkeli Tyraelin siivin he pääsivät ensimmäisinä ulkopuolisina barbaarien pyhään kaupunkiin. Sankarit taistelivat tiensä läpi armeijoiden pyhälle Arreatille jonka sisälle Baal oli jo päässyt. Sankarien onnistui surmata Baal ja arkkienkeli Tyrael teki päätöksen jolla olisi kauas kantoiset seuraamukset. Maailmakivi oli tuhottava. Räjähdys joka kiven hajoamisesta seurasi räjäytti koko vuoren huipun ja luhusti suurimman osan vuoresta.
![]()
Nyt
Sanctuary on edelleen vaarallinen ja mullistusten alainen paikka. Maailmankiven tuhoaminen on tehnyt sen että kaupunkien ja alueiden väliset portaalit eivät toimi enää niinkuin pitäisi ja teleportaalikääröt eivät enää toimi. Kaupunkiportaalien käyttäminen on vaarallisuutensa lisäksi tullut maksulliseksi ja hyppyä kaipaavien täytyy saada lupasinetti Vizierein velhoilta.
Läntisen mantereen pohjoisosat ovat alkaneet maanjäristysten voimasta liikkua pikkuhiljaa erilleen muusta mantereesta. Ihmiset syyttävät druideja, mutta jotkut tietävät että se johtuu Maailmankiven tuhosta.
Kärsimysten valtiatar Lilith pahastui suuresti tyttärensä Andarielin kuolemasta. Nyt Lilith suunnittelee jotain suurempaa, mutta nähtäväksi jää mitä.